Siirry pääsisältöön

Kielitaidoton koulunpenkillä

Opiskelin korean kieltä koreaksi. Se tarkoittaa, että opetuksen kieli oli täysin koreaksi, eikä mitään muuta kieltä saanut käyttää edes apukielenä. Opettajat eivät puhuneet englantia eikä luokkatovereistakaan ollut keskusteluseuralaisiksi kovan kurin vuoksi.
Koulunkäynti oli pitkälti ulkoaopettelua, kokeita (joka päivä!) sekä esiintymistä luokan edessä. Suomalainen koulunkäynti on hieman armollisempaa, mutta kielitaidottomana myös "armollisempi" koulunkäynti on haastavaa ja raskasta. 
Ensinnäkin toisella kielellä ajattelu, puhuminen ja oppiminen on äärettömän kuluttavaa. Minä tarvitsin melkein joka päivä päiväunet oppituntien jälkeen. Miten väsyneitä ovat pienet s2-oppilaat omassa luokassani? Olenko ottanut tätä ollenkaan huomioon? Se, että yrittää ymmärtää toisen puhumista, on raskasta ja väsyttävää, saati se, että itse yrität tuottaa tekstiä ja puhetta toisella kielellä käy aikalailla työstä. 

Minulla oli välillä todella idioottiolo. Jos tein virheen, joku saattoi naurahtaa. Tunsin oloni todella typeräksi, kun yritin selittää pääkivusta opettajalle. Käsiä huitoessani ja sanan "pää" toistaessani totesin, että opettaja katsoo minua huvittuneena. Kuinkahan tyhmänä hän minua piti. En päässyt näyttämään osaamistani ja vahvuuksiani kielimuurin takia oikein missään. Aina tuntui, että muut ihmiset puhuivat minulle kuin idiootille. Toiminkohan minä samalla tavalla kielenoppijalle Suomessa? Annanko aikaa ja tilaa selittämiselle, vai tuomitsenko liian nopeasti?

Ahdistavimpia tilanteita oppitunneilla oli esiintymiset. Jouduimme opettelemaan keskusteluja ulkoa, joita sitten esitimme luokan edessä. Tiedetään, hyvin vanhanaikaista, mutta tällä tavalla oppi todella paljon! Opettaja myös haastatteli joka aamu jokaisen opiskelijan kysellen niitä näitä.  Oli ahdistavaa esiintyä kielellä, jota en osaa. Pelkäsin, että joku kysyi minulta jotain, mitä en ymmärtänyt. Kuinka usein vastasinkaan vain "joo" ihmisten kysymyksiin. Voin kuvitella, että minulta on kysytty vaikka mitä, ja minä vain vastaan "joo." 
Moi, mikä sun nimi on? -joo
Mistä sä tulet? -joo

Jotain, mitä opin opettajana.. Armollisuutta..

Kommentit